Kerranki mulla on jotain kerrottavaa! Eilen oli toimeliain päivä piiiitkiin aikoihin. Lähdin aamusella liikenteeseen kymmenen kieppeillä ja tulin kotiin vasta puoli kolmen aikoihin. Siis yöllä. Kävin toki muutaman kerran kotona kääntymässä, mutta ne olivat sellaisia moi käyn vessassa/vaihdan vaatteet/haen kitaran/täytän vesipullon -keikkoja.
Aamupäivällä käytiin kouluporukan kanssa Middelaldercentretissa (Keskiaikakeskus kuulostaa typerältä suomennokselta) perehtymässä elämään 1400-luvun alussa. Kyseinen paikka on siis sellainen pieni kylä, joka on rakennettu täysin keskiaikaista tyyliä noudattaen. Keskuksen työntekijät elelevät kylässä päivät pitkät pukeutuneena ihaniin vanhanaikaisiin asuihin ja työskennellen aivan kuin he oikeasti eläisivät keskiajalla. He jopa puhuvat tanskaa vanhaan tapaan, eivätkä missään vaiheessa heittäydy roolista pois ja ala höpötellä modernimmalla kielellä (meille he toki puhuivat ihan englantia). Oli kyllä viihdyttävää, kun koruseppä perehdytti meidät tina-amulettien valmistuksen saloihin ja pääsimme lisäksi seuraamaan läheltä kahden jättikokoisen katapultin laukaisua sekä ihkaoikeita turnajaisia ritareineen. Kaiken huipuksi käytiin syömässä tunnelmallisessa ravintolassa, ja täytyy kyllä sanoa, että oli ehdottamasti parasta lohta ikinä! Hienointahan tässä on se, että koulu maksoi viulut ihan kokonaan, heh. Kiitti Ucsj!
Iltapäivällä palattiin nykyaikaan, ja liityin tuonne naapuritalojen takapihan grillipirskemeininkeihin. En tuntenut puoliakaan porukasta, mutta oli silti tosi mukavaa. Jossain vaiheessa kävin noutamassa Tinen kitaran tositoimiin ja lauleskeltiin nurtsilla esim. Umbrellaa sen kakskyt kertaa. Hrrhhrh. Ja taas jouduin kärsimään ihan hirveästä alemmuuskompleksista, kun erään herra L.K.:n kaima tuli vastaavilla kitarointitaidoillaan (no ei ehkä niin hyvillä!) hurmaamaan hameväen. Meidän hippirinki nimittäin kasvoi aika jännästi kyseisen tyypin musisoinnin aikana. Ei sillä, että olisin itse halunnut hurmata yhtään ketään, mutta yhyy nyyh en osaa mitään!
"How long have you been playing guitar?" "Umm for two years." "Ok. But you sing better than me." Sarjassamme tosi lohduttavaa. :D Mutta ei kai se auta ku reenata! Oikeasti oli myös tosi kivaa, ja oon vaan niin ilonen, että oon päässy lähes kokonaan eroon kammosta laulaa julkisesti, jee.
Illemmalla lähdettiin sitten rautatieasemalle ja kymmenen minuutin junamatkalle kohti
Dølle Fjelde Musse Marked -nimistä tapahtumaa keskellä ei mitään. Tanskalaisella tehokkuudella oli ympätty yhteen niin tivoli, markkinat kuin musiikkifestaritkin. Karusellien, maailmanpyörän, tavara- ja ruokakojujen sekä musiikkitelttojen keskellä seikkaili sulassa sovussa sekä lapsiperheitä että juhlivia parikymppisiä ja keski-ikäisiä. Outo konsepti, mutta kyllä siellä ihan mukavaa oli! Olisin kyllä kieltämättä halunnut nukkumaan jo paljon aikaisemmin kuin kolmelta, mutta minkäs teet kun seuralaisilla oli kivaa, eikä juna-aseman ja kodin välinen kävelymatka yksin keskellä yötä kuulostanut kovinkaan houkuttelevalta ajatukselta.
Tänään olen myös ollut yllättävän reipas. Raahasin ruhoni liikkeelle jo yhdeltätoista. Kävin lenkillä, kidutin jalka/vatsa/selkälihaksiani ja venyttelin, piipahdin kaupassa, tein tortilloja, sotkin uuden mekkoni (no se tahra lähti aika hyvin pois), tiskasin, järjestelin paikat, imuroin, luutusin puolihuolimattomasti, pyyhin pölyt, vein turhat paperit ja lehdet keräykseen ja nyt istun tässä datailemassa. Ja ainiin, jossain syömisen ja imuroinnin välissä juttelin Niinan kanssa jee. Nyt uuvuttaa! Lihaksia jumittaa ja silmät lupsuu, mutta onpa mukavaa, kun on kerrankin tehnyt jotain muuta kuin mähönnyt sisällä suurimman osan päivästä. Huomenna olisi vielä tarkoitus piipahtaa Døllessä Brittan ja Linden kanssa; tällä kertaa vähän eri merkeissä kuin eilen. Säätiedotuksessa lupailtiin myrskyn mahdollisuutta, mutta täytyy pitää peukut pystyssä ja toivoa, että paikallinen Pekka Pouta olisi väärässä. Toisaalta myrsky ehkä pakottaisi pysymään sisätiloissa ja lukemaan muutaman rästissä olevan koulujutun. Saas nähdä.
